Avainsana-arkisto: tenttivastaus

Miksi tentissä ei kannata vastata ”en tiedä”

Otava verkkokauppa : Herkkä, hellä, hehkuvainen : 9789511236566Kuva: Otava

Jokin aika sitten kysyin vastaanotolleni tulleelta opiskelijalta, miksi hän ­− älykkäänä opiskelijana ja taitavana kirjoittajana − oli vastannut tenttikysymykseen: en tiedä. Opiskelija kertoi, ettei halunnut valehdella tai alkaa sepittää vastausta, niin kuin moni opiskelutoveri oli kuulemma tehnyt. En tiedä -vastaus oli rehellinen.

Vaikka opiskelija ehkä vastasi rehellisesti, hän toimi kaikkea muuta kuin viisaasti. Muutaman lukukauden sosiaalialaa opiskelleena opiskelijalla olisi ollut taitoa vastata edes jotain, muodostaa ”valistunut arvaus”, pohtia kysymystä tenttitilanteessa, peilata sitä kaikkeen aiemmin oppimaansa ja muodostaa sitten edes jonkinlainen hypoteesi siitä, mikä voisi olla oikea vastaus. Yhteiskuntatieteissä, jota sosiaalialakin edustaa, kun ei aina edes ole olemassa ”oikeaa” tai ”väärää” vastausta, vaan ”enemmän oikeita” tai ”vähemmän vääriä” vastauksia. Tärkeintä on, miten kirjoittaja osaa perustella väitteensä ja kuinka hyvin hän vakuuttaa lukijansa.

Etenkin kirjallisuustiedettä on perinteisesti pidetty epämääräisenä tulkintojen tieteenä. Ajatus sai lisäpontta, kun Hesarin toimittaja ilmoittautui kirjallisuustieteen tenttiin ja onnistui saamaan tenttivastauksensa läpi lukematta tenttikirjoista sanaakaan. Mielestäni koe ei kerro kirjallisuustieteen epämääräisyydestä vaan toimittajan taidoista: taitavana kirjoittajana ja asioiden yhdistäjänä hän osasi päätellä, mitä kysymyksellä ehkä voitaisiin hakea. Itse olen vastannut kirjallisuustieteen tentissä tehtävään Tekstin ja kirjoittajan suhde kolmosen arvoisesti, vaikken muistanut sanaakaan siitä, mitä Bahtin aiheesta sanoo kirjassaan Dostojevskin poetiikan ongelmia. Ahkerana lukijana ja kirjoittajana minulla oli kuitenkin aiheesta sanottavaa, ja vaikka ajatukseni eivät olleetkaan yhtä hienosti muotoiltuja kuin Bahtinilla − ja kulkivat aivan eri tasolla kuin Bahtinin syvämietteiset pohdinnat − ne ansaitsivat professorin mielestä hyväksynnän.

Tutkija Minna Maijala on kirjoittanut Minna Canthista päivitetyn elämäkerran Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth. Monissa asioissa hän päätyy täysin vastakkaiseen tulkintaan kuin Canthin ensimmäisen elämäkerran kirjoittaja ja Canthin aikalainen Lucina Hagman. Kukaan ei voi tietää Canthin avioliiton todellista tilaa tai Canthin motiiveja, mutta minut Maijala vakuuttaa, taitavasti eri asioita yhdistellen ja uudelleen tulkiten. Koko elämäkerta olisi jäänyt kirjoittamatta, jos Maijala olisi ottanut Canthin elämää kohtaan asenteen: En tiedä, mitä silloin tapahtui, koska en ollut vielä silloin syntynyt. (Vaikka sehän olisi ollut rehellinen vastaus.)

Myös oikeustiede on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. Esimerkiksi parhaillaan pohditaan juristien voimin sitä, onko soijamaito maidonkaltainen tuote vai virvoitusjuoma. Aiheella on merkitystä, sillä jos soijamaito todetaan maidonkaltaiseksi, se saa tuntuvan veroedun. Nyt siis edetään niin, että juristit koettavat vuorotellen saada EU-komission vakuutettua oman kantansa oikeellisuudesta tuomalla esiin erilaisia perusteluja. Kukaan juristeista ei tiedä oikeaa vastausta, sillä sitä ei olekaan. On vain vakuuttavampia ja vähemmän vakuuttavia perusteluja.

Kun huomaat tentissä, ettet tiedä vastausta, älä heitä hanskoja naulaan. Pohdi, päättele ja kirjoita!

Millainen on loistava tenttivastaus?

Kuva: FZumR (freeimages.com)

Kuva: FZumR (freeimages.com)

Olen tänään opettanut maahanmuuttajaopiskelijoilleni, millainen on hyvä tenttivastaus. Koska esimerkin voima on korvaamaton, annoin opiskelijoille mahdollisia tenttikysymyksiä, joihin he vastasivat tunnilla. Sen jälkeen katsoimme, millaiset vastaukset olivat erityisen hyviä, millaiset asiat taas tekivät vastauksesta vähemmän ansiokkaan. Yleensä sosiaalialan tenteissä pitää määritellä käsitteitä, kuvata ilmiöitä tai vertailla eri asioita toisiinsa. Siispä annoin opiskelijoille määrittelytehtäviä. Lue ja arvioi, mikä seuraavista vastauksista on paras!

Kysymys: Mitä tarkoitetaan segregaatiolla?

Vastaus 1. Segregaatio on sitä, että tietyt asuinalueet eriarvoistuvat. Esimerkiksi Helsingissä tietyille alueille keskittyy köyhiä ja tietyille alueille rikkaita ihmisiä.

Vastaus 2. Segregaatiolla tarkoitetaan väestöryhmien eriytymistä. Sitä voidaan pitää positiivisena asiana, koska sen voidaan katsoa yhdistävän väestöä tai ryhmää. Toisaalta segregaatio voidaan nähdä myös negatiivisena asiana, koska se voi joissakin tapauksissa toimia väestöä syrjivänä tai erottelevana asiana.

Vastaus 3. Segregaatiolla tarkoitetaan eriytymistä. Ihmisryhmät voivat eriytyä esimerkiksi sosioekonomisen tai etnisen taustan perusteella. Segregaatio voi näkyä asuinalueiden, harrastuksien, työpaikkojen tai koulujen eriytymisenä, esimerkiksi Helsingissä segregaatio näkyy rikkaiden ja köyhien eriytyneinä asuinalueina.

Kielikuraattori kommentoi:
Vastaus 1 on sujuva, mutta keskittyy vain yhdenlaiseen segregaatioon: alueelliseen eriytymiseen. Hyvässä tenttivastauksessa ilmiötä tarkastellaan kaikista näkökulmista. Tästä vastauksesta ei siis tule täysiä pisteitä.

Vastaus 2 on niin ikään kielellisesti sujuva, mutta ensimmäisen virkkeen jälkeen vastaaja lähtee harhapoluille. Jos täytyy määritellä käsite, pitää olla tarkkana siinä, että todella määrittelee käsitettä, eikä vastaa asian vierestä.

Vastaus 3 on sujuva ja kattava. Vastaaja käyttää oikeita käsitteitä (esim. sosioekonominen asema, etninen tausta) ja antaa konkreettisia esimerkkejä. Määrittelytehtävissä havainnollistavat esimerkit ovat tärkeitä. Plussaa tulee myös siitä, että segregaatio onnistutaan määrittelemään neljällä rivillä. Lyhyestä virsi kaunis! Täydet pisteet!