Avainsana-arkisto: lähdeluettelo

Vielä asiaa toisen käden lähteistä

startupstockphotos_pixabayjpg
Kuva: StartupStockphotos (pixabay.com)

Joskus opinnäytetyöntekijä löytää todella kiinnostavan lainauksen sellaisesta lähteestä, johon ei pääse itse käsiksi. Tällöin on kyse toisen käden lähteestä eli sekundaarilähteestä. Se lähde, jota sekundaarilähteessä siteerataan, on primaarilähde. Sekundaarilähteen käyttäminen on perusteltua tilanteessa, jossa alkuperäiseen lähteeseen on todella vaikeaa päästä käsiksi. Artikkeli voi olla saatavilla vain Oxfordin kirjastossa, artikkeli on kirjoitettu vain sardin kielellä tai artikkeli on loppuunmyyty ja kadonnut kirjastoista. Liian usein sekundaarilähteen käyttämisen syynä on ajanpuute (”en ehtinyt etsiä alkuperäistä lähdettä”) tai opiskelijan kehno muistiinpanotekniikka (”en enää löytänyt alkuperäisen lähteen tietoja”).

Suositus on, että opparintekijät käyttäisivät vain primaarilähteitä. Jos opiskelija syystä tai toisesta kuitenkin päätyy käyttämään sekundaarilähdettä, on lukijalle selvästi osoitettava, että kyseessä on toisen käden lähde. Erityisen tärkeää on, että sekundaarilähdeviitteessä on mukana myös sivunumero, josta lukija löytää tiedot primaarilähteestä. Esim.

Korpela (2017: 14) toteaa, että aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu hyvin X.  

Salminen ja Tynninen (2011: 25–26) esittelevät Mary Ainsworthin kolme kiintymyssuhdemallia, jotka ovat jokaiselle lapselle yksilöllisiä. Malleihin vaikuttavat esimerkiksi vanhempien elämäntilanne ja lapsuudenkokemukset. Kiintymyssuhteen laatu on melko pysyvää, mutta samalla lapsella voi olla erilaisia kiintymyssuhteita eri ihmisten kanssa. Kiintymyssuhde voi myös muuttua esimerkiksi lapsen kasvaessa, jos vanhemman kyky vastata eri ikäisen lapsen tarpeisiin muuttuu. (Salminen – Tynninen 2011: 25–26.)
(Ote Janika Riilan valmistumassa olevasta opinnäytetyöstä.)

Lähdeluetteloon laitetaan näkyviin vain ne lähteet, jotka kirjoittaja on itse lukenut. Tässä tapauksessa lähdeluettelosta ei löytyisi primaarilähteitä (siis ”aiempia tutkimuksia” tai Mary Ainsworthin tutkimusta), koska kirjoittaja ei ole lukenut käyttämiään tietoja suoraan niistä. Sen sijaan lähdeluettelossa olisivat tarkat tiedot niin Korpelan (2017) artikkelista kuin Salmisen ja Tynnisen (2011) tutkimuksestakin.

Mainokset

Esimerkillinen lähdeluettelo

peggy_marco

Kuva: Peggy_Marco (pixabay.com)

Lupasin postata esimerkillisen lähdeluettelon joulukuun aikana, mutta tammikuulle meni. Tässä katkelmia Satu Lundströmin (2016) opinnäytetyön lähdeluettelosta. Lundströmin työ on onnistunut opinnäytetyö, joten siihen kannattaa tutustua laajemminkin.

Tässä ei ole mukana koko lähdeluetteloa, mutta tästäkin katkelmasta löytyy monipuolisesti viittauksia haastatteluun, tieteelliseen artikkeliin, väitöskirjaan, oppikirjaan, nettisivustoon, yleistajuisemmin kirjoitettuun tieteellisten tulosten esittelyyn, lakiin sekä kansainväliseen tieteelliseen julkaisuun. Osaatko erotella, mikä on mikäkin? Tämä esimerkkikatkelma voi toimia hyvänä mallina, kun itse pähkäilet, miten erilaiset lähteet merkitään lähdeluetteloon.

Ote Satu Lundströmin (2016) opinnäytetyön lähdeluettelosta:

Lähteet

Alasaari, Nea 2016. Projektityöntekijä. Naisasialiitto Unioni. Helsinki. Haastattelu 18.1.

Carlson, Dennis – Meyer, Elizabeth J. 2014. Gender and Sexualities in Education. New York: Peter Lang.

Eskola, Jari – Suoranta, Juha 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.

Granbom, Ingrid 2015. Teachers’ beliefs, norms and values of gender equality in preschools. Teoksessa Brownhill, Simon – Warin, Jo – Wernersson, Inga (toim.): Men,Masculinities and Teaching in Early Childhood Education. New York: Routledge. 83–91.

Helsingin kaupunki 2015. Varhaiskasvatusalueet. Varhaiskasvatusvirasto. Verkkodokumentti. <http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/paivahoito-jakoulutus/paivahoito/paivakotihoito/varhaiskasvatusalueet/&gt;. Luettu 22.1.2016.

Holli, Anne Maria 2012. Kriittisiä näkökulmia tasa-arvon tutkimukseen. Teoksessa Kantola, Johanna – Nousiainen, Kevät – Saari, Milja (toim.). Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Helsinki: Gaudeamus. 73–98.

Hughes, Patrick – Mac Naughton, Glenda 2001. Fractured or Manufactured: Gendered Identities and Culture in the Early Years. Teoksessa Grieshaber, Susan – Cannella, Gaile S. (toim.). Embracing Identities in Early Childhood Education. New York: Teachers College Press, Columbia University. 114–132.

Huhta, Liisa – Meriläinen, Roosa 2009. Feministin käsikirja. Jyväskylä: Ajatus Kirjat.

Hänninen, Elina 2014. Sukupuolisensitiivisyyden opintojakso: suunnitelma ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma.

Julkunen, Raija 2010. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere: Vastapaino.

Jääskeläinen, Liisa – Hautakorpi, Johanna – Onwen-Huma, Hanna – Niittymäki, Hanna – Pirttijärvi, Anssi – Lempinen, Miko – Kajander, Valpuri 2015. Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Oppaat ja käsikirjat 5. Helsinki: Opetushallitus.

Kananen, Jorma 2014. Verkkotutkimus opinnäytetyönä. Laadullisen ja määrällisen verkkotutkimuksen opas. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 187. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kuula, Arja 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere: Vastapaino.

KvantiMOTV 2010. Aineistotyypit. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Menetelmäopetuksen tietovaranto. Verkkodokumentti. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/tutkimus/aineistotyypit.html&gt;. Luettu 19.1.2016.

Sukupuolten tasa-arvo 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkodokumentti.<https://www.thl.fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/sanasto&gt;. Luettu 5.2.2016.

Talvitie, Eveliina 2013. Keitäs tyttö kahvia. Naisia politiikan portailla. Helsinki: WSOY.

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Annettu Helsingissä 1.8.1973.

Vilkka, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.

Värtö, Petteri 2000. ”Mies vastaa tekosistaan… siinä missä nainenkin” – maskuliinisuuksien rakentaminen päiväkodissa. Väitöskirja. Kuopio: Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Ylitapio-Mäntylä, Outi 2012a. Leikillä ja toiminnalla ei ole sukupuolta. Teoksessa Ylitapio-Mäntylä, Outi (toim.): Villit ja kiltit – tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: PS-kustannus.71–90.

Ylitapio-Mäntylä, Outi 2012b. Sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatuspedagogiikka. Teoksessa Ylitapio-Mäntylä, Outi (toim.): Villit ja kiltit – tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: PS-kustannus. 177–188.

Ja asiaa lähdeluettelosta tulossa vielä tulevaisuudessa lisää.