Avainsana-arkisto: pedagogiikka

Tavisopettaja siirtyy digiaikaan

 

learning_geralt_pixabayKuva: geralt (pixabay.com)

Olen vähitellen alkanut lämmetä digitaalisille oppimisympäristöille. Innostustani on ruokkinut esimerkiksi tämä mainio kirjoitus twiittauksen hyödyntämisestä opetuksessa. Olen aina pitänyt Moodlea kätevänä, mutta netistä löytyviä ilmaisia sovelluksia opetuksen tueksi en ole juurikaan uskaltanut käyttää. Olen pelännyt, että linkki ei toimi, kännyköissä ei ole virtaa, verkko kaatuu, tieto joutuu vääriin käsiin yms. Aika turhia pelkoja silloin, kun sovellusta käyttää opetuksen tukena eikä rakenna koko opetusta sen varaan, onnistuuko sovelluksen käyttö vai ei.

Jokin aika sitten keräsin opiskelijoilta luennon jälkeen palautetta Socrative-sovelluksen avulla. Loin sovellukseen kyselyn, ja annoin luennon lopuksi opiskelijoille koodin kyselyyn. Heiltä meni noin 5 minuuttia aikaa vastata, ja minä sain omalla opettajakoodillani välittömästi Socrativen tekemän listauksen vastauksista ­- kätevää! Jos opiskelijoilla on käytössään vain kännykät, kyselyssä kannattaa olla vaihtokysymyksiä, joihin on helppo vastata puhelimellakin. Jos taas käytössä on täppärit tai läppärit, voi kyselyyn laittaa avoimiakin kysymyksiä.

Aloittavien opiskelijoiden kanssa taas on hauska käyttää Kahootia: 10 minuutin pelinomaisen kyselyn aikana ryhmä oppii toisistaan uusia asioita hauskalla tavalla! Mukana on ääntä, kuvaa ja mahdollisuus osallistua. Flingalla taas saa näppärästi koottua yhteen ja ryhmiteltyä opiskelijoiden ajatuksia. (Toim. huom. Olen aiemmin kysynyt: Miksi käyttäisin Flingaa, kun voin käyttää fläppitaulua ja pos-it-lappuja? Haluaisin tulevaisuudessa kääntää kysymyksen toisin päin: Miksi käyttäisin fläppiä ja post-it-lappuja, kun voin käyttää Flingaa?)

Liitutaulustakin tykkään, sillä se on ekologinen ja toimii silloinkin, kun verkko kaatuu tai videotykin lamppu hajoaa. Liitutaulun käyttö ei kahlitse tiettyyn luentorunkoon, vaan opettaja voi edetä (paremmin kuin valmiiden diojen kanssa) sen mukaan, mitä ryhmästä nousee. Lisäksi opiskelijat ehtivät kirjoittaa hyvin kaiken muistiin, sillä usein opettaja kirjoittaa liitutaululle vain tärkeimmät asiat – mitä enemmän tekstiä kirjoittaa, sitä kipeämmäksi tulevat hartiat, joten opettaja valitsee huolella, mitä kirjoittaa. Koska haluan pitää sähköisen maailman rinnalla kiinni myös perinteisistä välineistä, olen koonnut loppuun listan siitä, milloin liitutaulu toimii hyvin myös palautteen keräämisessä.

Liitutaulu toimii palautteen keräämisessäkin hyvin, kun

  • ryhmässä on alle 30 opiskelijaa,
  • ryhmässä on hyvä henki ja kaikki uskaltavat kirjoittaa ajatuksensa avoimesti,
  • ryhmäläiset tarvitsevat pientä jaloittelua,
  • ryhmäläisiä ei häiritse kuivan liidun kirskunta ja kun
  • opettaja jaksaa kirjoittaa liitutaululle tulevat ajatukset itselleen muistiin. (Itse ottaisin liitutaulusta täppärilläni kuvan, jonka liittäisin kaikkien luettavaksi kurssin sivuille Moodleen, mutta sitten oltaisiinkin jo digiympäristössä, hupsista.)
Mainokset