Avainsana-arkisto: haastattelu

Puuttuuko tuomarilta jokin aisti?

pixabay_ice-hockey-583676_640

Kuva: pixabay.com

Katselin ihaillen Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan Kari Jalosen tiukkaa mutta asiallista kritiikkiä sen jälkeen, kun päätuomari oli antanut jääkiekkoilija Leo Komaroville kovan tuomion: polvitaklauksen takia pelistä ulos. Jalonen kuvaili pelin jälkeisessä televisiohaastattelussa tilannetta ”katastrofiksi”. Jalonen oli ulkoisesti rauhallinen ja asiallinen, vaikka mielessä varmaan myllersivät monenlaiset tunteet. Myöhemmin Hesarin jutussa pelaaja Topi Jaakola sanoi: ”Ensi kertaa urallani kommentoin tuomareiden työskentelyä. Vitosessa ei ollut mitään järkeä. Onneksi se ei ratkaissut peliä”.

Miksi sitten ihailen tällaista arvostelua? Sen vuoksi, että esimerkiksi netin keskustelupalstoilla jääkiekkofanien antama kritiikki tuomarityöskentelystä oli kaikkea muuta kuin asiallista, sillä se kohdistui lähinnä tuomareiden persoonaan tai fyysisiin ominaisuuksiin. (Arvaatte ehkä, mikä aisti tuomareilta monen mielestä puuttui.) Julkisuudessa sekä valmentajat että pelaajat toimivat juuri niin kuin pitääkin. Kun kokee vääryyttä, voi luonnehtia tilannetta tai ihmisen toimintaa, ei mokan tehnyttä ihmistä. Negatiivista tosin on se, että Topi Jaakola käyttää lehtijutussa ääri-ilmaisua (ei mitään järkeä). Ääri-ilmaisut (esim. ei koskaan, ei mitään, ei ikinä, aina, kaikki) ovat hyvin tyypillisiä konfliktitilanteissa, vaikka ne eivät ole kovin rakentavia. Toisaalta Jaakola luonnehtii omaa toimintaansa epätavalliseksi (ensi kertaa urallani kommentoin tuomareiden työskentelyä) ja näin osoittaa, että normaalisti pelaajien ei kuulu antaa kritiikkiä vaan heidän on tyydyttävä tuomareiden päätöksiin ja elettävä niiden mukaan. Toivoisin, että jääkiekkofanitkin oppisivat näkemään tilanteen pelaajien ja valmentajien silmin: tuomari on tehnyt virheen, mutta siinä kaikki. Hänen persoonaansa tai fyysisiin ominaisuuksiinsa mokalla ei ole mitään vaikutusta.

Ja toivottavasti opiskelijani muistavat, että arvioin aina heidän suorituksiaan, en koskaan heidän persoonaansa. Mokia sattuu, ja aika usein ne voi korjata. Nähtäväksi jää, miten tämä moka korjataan.

Mainokset

Miten viitata lähteeseen, joka on vain tekijöiden hallussa tai jota ei ole julkaistu?

Kuva: EK

Kuva: EK

Joskus opinnäytetyötä tehdessä tulee tilanne, jolloin saatte käyttöönne esimerkiksi yhteistyökumppanin toimintakertomuksen, strategian tai muun asiakirjan, jota ei ole julkaistu – edes verkossa. Tällöin lähdeluettelossa on mainittava, että lähde on ”tekijöiden hallussa” tai että se on ”saatavana opinnäytetyön tekijöiltä”. Lisäksi lähteestä on kerrottava enemmän, jotta lukija voi päätellä lähteen luotettavuudesta ja luonteesta jotakin.

Esimerkki 1. Päiväkoti on laatinut selvityksen omien työntekijöidensä jaksamisesta ja niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Selvitystä ei ole kuitenkaan julkaistu. Jos selvityksen tekijä on tiedossa ja selvityksellä on jokin otsikko, ne mainitaan lähdeluettelossa. Jos taas tekijänä on esim. ”päiväkodin työhyvinvointitiimi”, ilman erillistä mainintaa yksittäisistä tekijöistä, lähde merkitään näin:
Päiväkoti X:n työhyvinvointitiimi 2014. Selvitys työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Saatavana opinnäytetyön tekijöiltä.

Samaan tapaan voitte viitata luentoihin, joilla olette olleet mukana, tai haastatteluihin, jotka olette tehneet. Muistakaa aina varmistaa haastateltavalta, että teillä on lupa haastattelun käyttöön opinnäytetyössä. Lisäksi viittaukset haastatteluun tai luentoon kannattaa aina tarkistuttaa, niin vältytte turhilta väärinymmäryksiltä.

Esimerkki 2. Haluatte laittaa opinnäytetyöhönne viittauksen luentoon, jolla olette olleet mukana, ja lisäksi haluatte viitata luennoitsijasta tekemäänne haastatteluun. Lähdeluettelossa on tärkeää kertoa haastateltavan tai luennoitsijan ammatti ja/tai organisaatio, sekä haastattelun tai luennon aika ja paikka. Siis tähän tapaan (ensimmäinen on haastattelu, toinen luento):
Korpela, Eveliina 2014. Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori. Suullinen haastattelu 15.9. Helsinki.
Korpela, Eveliina 2014. Esiintymisjännityksen hallinta. Luento 15.9. opintojaksolla Asiantuntijaviestintä ja tietotekniikka. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.