Avainsana-arkisto: otsikointi

Näin Yle mokasi

Kuva: kpeterson (freeimages.com)

Kuva: kpeterson (freeimages.com)

Herutusotsikot (kuten tämän postauksen otsikko) ovat pahimmillaan ala-arvoista journalismia. Herutusotsikolla tarkoitetaan vihjailevaa ja harhaanjohtavaa otsikkoa, jonka avulla saadaan utelias lukija klikkaamaan uutista. Samalla lisätään sivustojen mainostuloja. (Varsinainen uutinen ei välttämättä sitten olekaan mikään uutinen, vaan jotain tuiki tavallista, kuten että Herttuatar Catherinella on angiina.)

Tänään Ylen radiouutisten alussa klo 16 luettiin otsikko, joka haiskahti herutukselta – kuultuani sen minun oli pakko jatkaa kuuntelua: Kirjallisuuden Finlandia-palkinto on jaettu tänään. Palkittu kirjailija halusi kuvata teoksessaan nykyajan ongelmien moninaisuutta ja ratkaisujen riittämättömyyttä. Äh. Mahdollisuuksia on liian monta: Jussi Valtonen, totta kai, mutta yhtä hyvin nykyajan ongelmien moninaisuutta kuvasivat kirjoissaan Heidi Jaatinen ja Anni Kytömäki! Jotta olisin kuullut palkitun kirjailijan NIMEN, minun olisi pitänyt odottaa vielä 10 minuuttia. Siihen ei ollut aikaa, joten jouduin turvautumaan illalla nettiin. Toimittajan muotoilema pääotsikko jäi kuitenkin kaivelemaan: miksei uutisissa kerrottu heti, että palkinnon voitti Jussi Valtonen? Onko herutusotsikointi vähitellen alkanut yleistyä myös muissa medioissa – vaikka ne eivät olisikaan riippuvaisia yleisön klikkauksista ja mainostuloista? Alammeko huomaamattamme itsekin viljellä vihjailevia otsikoita, jos törmäämme niihin tarpeeksi usein?

Koskahan herutusotsikot löytävät tiensä opinnäytetöihin? Niissä olisi ainesta herutukseen: Tätä et tiennyt vanhustyöstä! Uusi innovaatio mullistaa päiväkodit! Lastensuojelun salaiset kansiot.

Kielenhuoltoa, osa 1

Kuva: EK

Kuva: EK

Asiatyylisen tekstin kirjoittaminen on oma taiteenlajinsa, jota harjoitellaan koko opintojen ajan. Aloittavien opiskelijoiden teksteissä toistuvat usein samat virheet. Olen juuri lopetellut muutaman päivän kestäneen luku-urakkani, ja kokosin tähän joitakin yleisimpiä asiatyyliin ja kielenhuoltoon liittyviä asioita, joista juuri nyt annoin palautetta. Mukana on myös aitoja esimerkkejä havainnollistamassa kirjoittamisen haasteita.

1. Otsikointi

Otsikot ovat tärkeitä. Parhaimmillaan ne jäsentävät tekstiä ja helpottavat lukemista. Kun teksti on valmis, otsikot kannattaa tarkistaa vielä kerran. Ovatko otsikot informatiivisia (esimerkiksi ”oppimistehtävä” ei ole kovin informatiivinen otsikko) ja vastaavatko ne tekstin sisältöä? Tieteellisessä asiatyylissä myös otsikoiden numeroinnissa on oltava tarkkana.

ALKUPERÄINEN:
5. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä             
5.1 Tulevaisuuden haasteet
6. Pohdintaa
7. Lähteet

Yksi perusohje on, ettei pitäisi käyttää yksittäisiä alaotsikoita: jos tekstissä on luku 5.1, on oltava myös luku 5.2. Usein lyhyissä teksteissä on toimivinta yhdistää yksittäinen alaluku pääluvun kanssa. Lukujen tasapainokin on hyvä pitää mielessä: jos jollakin pääluvulla on paljon alalukuja ja jollakin toisella ei yhtään, voi tekstiä olla syytä jäsentää uudelleen. Lähteitä ei ole tapana numeroida. Se, onko muitakaan lukuja ylipäätään tarpeen numeroida, on aiheellinen kysymys. Toistaiseksi kuitenkin käytämme Metropoliassa lukujen numerointia, joten eletään tämän asian kanssa.

MUOKATTU:
5. Pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja tulevaisuuden haasteet
6. Pohdintaa
Lähteet

2.     Pronominin käyttö 

Pronominien kanssa on oltava tarkkana. Lukijalle on oltava täysin selvää, mihin sanaan pronomini viittaa eli mikä on pronominin korrelaatti.

ALKUPERÄINEN:
Osallisuus sosiaalipedagogiikan mukaan tarkoittaa yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta sekä mahdollisuutta kiinnittyä erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toimintajärjestelmiin. Tämä on välttämätöntä elämänhallinnan kannalta, sillä ilman sitä yksilö ei pysty luomaan kriittistä ja vastuullista suhdetta yhteiskuntaan.

Toisen virkkeen tämä- ja sitä-pronominien viittaussuhteet aukeavat ehkä alan asiantuntijalle, mutta sosiaalipedagogiikasta tietämätön jää miettimään, mikä on välttämätöntä elämänhallinnan kannalta ja mitä ilman yksilö ei pysty luomaan kriittistä suhdetta yhteiskuntaan.

MUOKATTU:
Osallisuudella tarkoitetaan sosiaalipedagogiikassa yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta sekä mahdollisuutta kiinnittyä erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toimintajärjestelmiin. Ilman osallisuutta yksilö ei pysty luomaan kriittistä ja vastuullista suhdetta yhteiskuntaan.

3. Virkkeen punainen lanka 

Joskus tuntuu siltä, että kirjoittajan ajatus liikkuu nopeammin kuin kynä.

ALKUPERÄINEN:
Vanhempi ikäpolvi kasvaa tasaiseen tahtiin, ja kysyntä siirtyy niille aloille, kun kuitenkin samanaikaisesti päiväkodeissa kärsitään pulaa hoitajista.  

Tässä virkkeessä epäselväksi jää, mille aloille kysyntä oikeastaan siirtyy ja miten päiväkotien hoitajapula liittyy väestön ikääntymiseen. Keksin itse seuraavanlaisen yhteyden:

MUOKATTU:
Väestö ikääntyy ja työvoimaa lisätään vanhuspalveluissa. Tämä saattaa lisätä hoitajapulaa päiväkodeissa.  

4.     Viitetekniikka  

Lähdeviittauksissa tekstiviitteen ja lähdeluettelon pitäisi pelata yhteen niin, että lukija löytää tekstiviitteen perusteella lähteen tarkemmat tiedot vaivatta lähdeluettelosta. Jos viitteessä mainitaan Sosiaali- ja terveysministeriö, niin lähdeluettelosta olisi S:n kohdalta löydyttävä sama ministeriö tarkempine viitetietoineen.

ALKUPERÄINEN:
Tekstiviite:
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen kuntaliitto ovat antaneet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, jonka tavoitteena on edistää vanhusten hyvinvointia, kaventaa eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008).

Lähdeluettelossa:
Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Saatavilla sähköisesti osoitteessa http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3672.pdf&title=Ikaihmisten_palvelujen_laatusuositus_fi.pdf. Luettu 20.10.2014.

MUOKATTU:
Tekstiviite:
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen, jonka tavoitteena on edistää vanhusten hyvinvointia, kaventaa eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008).

Lähdeluettelossa:
Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Saatavilla sähköisesti osoitteessa <http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3672.pdf&title=Ikaihmisten_palvelujen_laatusuositus_fi.pdf&gt;. Luettu 20.10.2014.

Jatkoa seuraa, vielä ainakin viisi kohtaa tulossa osassa 2!