Kielikuraattori, Kirjoittaminen, Opinnäytetyön aihe, Opinnäytetyön kirjoittaminen

Tiivistelmä kertoo opinnäytetyöstä kaiken olennaisen

EveliinaKorpela_2018_opinna-ytetyo-01

Opiskelijat ovat tänä(kin) syksynä pähkäilleet opinnäytetöiden tiivistelmien kanssa. Usein kiireessä laadittu tiivistelmä on leikattu ja liimattu suoraan opinnäytetyön tekstistä, jolloin kokonaisuus jää epäjohdonmukaiseksi. Paras tiivistelmä syntyy silloin, kun se kirjoitetaan kokonaan itsenäiseksi tekstiksi, ilman opinnäytetyön tekstin kopiointia.

Tiivistelmässä opiskelija kiteyttää opinnäytetyönsä olennaisimmat asiat 3–4 kappaleeseen. Tiivistelmä kirjoitetaan Metropoliassa tiivistelmäpohjaan, jossa on omat laatikkonsa opinnäytetyön bibliografisille tiedoille sekä opinnäytetyön avainsanoille. Varsinaiseen tiivistelmälaatikkoon mahtuu noin 2 500 merkkiä (välilyöntien kanssa). Tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Käännöksen ei tarvitse olla sanatarkka, pääasia on, että käännöksessäkin työstä esitetään kaikki olennaiset tiedot.

Tiivistelmän tulisi toimia itsenäisenä tekstinä niin, että lukija saa tiivistelmän avulla hyvän käsityksen opinnäytetyön sisällöstä. Tiivistelmään ei laiteta kuvioita, taulukoita, erillistä lähdeluetteloa tai yksityiskohtaisia lähdeviitteitä. Tärkeimmistä taustateorioista tai tutkimuksista voi kuitenkin kertoa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tiivistelmissä korostuu opinnäytetyön yhteys työelämään ja tulosten hyödynnettävyys työelämässä. Yleensä tiivistelmä rakentuu seuraavista kappaleista:

1) Työn tausta ja tavoite: Mihin tarpeeseen opinnäytetyö vastaa? Mitä työelämän haasteita siinä ratkaistaan? Kuka on työn tilaaja tai ketkä ovat työelämän yhteistyökumppaneita? (Ilman henkilöiden nimiä.) Mitkä ovat opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja teoriat?
2) Työn toteutus, aineisto ja metodi: Miten työ on toteutettu? Millaisia vaiheita opinnäytetyössä on? Jos mukana on aineistoa, tiivistelmässä kerrotaan, miten aineisto on kerätty ja miten aineistoa on tarkasteltu.
3) Keskeiset tulokset tai tuotokset. Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön tuotoksena voi olla jokin työelämälle hyödyllinen materiaalipaketti (esim. ohjevihko, verkkosivusto, perehdytyskansio) tai jokin kohderyhmälle järjestetty tapahtuma (toimintapäivä, luentosarja, verkkokurssi).
4) Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset: Mitä hyötyä opinnäytetyöstä on työelämälle? Ketkä voivat hyödyntää tuloksia/tuotoksia ja miten? Miten tuloksia/tuotoksia viedään käytännön työelämään? Mitä jäi vielä tarkastelun ulkopuolelle? Mitä olisi hyvä tehdä tulevaisuudessa?

Kappaleiden pituus kertoo parhaimmillaan opinnäytetyön eri osien painoarvoista. Jos opinnäytetyö on teoriapainotteinen, taustaa ja teoriaa esittelevä kappale on pitempi kuin kehittämisehdotuksista kertova kappale. Jos taas opinnäytetyössä on tarkoitus nimenomaan kehittää jotakin uutta työelämää varten, on johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia esittelevä kappale tiivistelmän pisin.

Tutkimustuloksista kerrotaan preesensissä (Tulokset osoittavat, että varhaiskasvattajat pitävät siirtymätilanteita tärkeinä…), työvaiheista taas kerrotaan imperfektissä (Haastateltavat valittiin yhteistyöpäiväkodeista niin, että mukaan saatiin niin lastentarhanopettajia kuin lastenhoitajiakin; haastateltavista 32 % oli miehiä). Yleensä tiivistelmässä käytetään passiivia, vaikka opinnäytetyössä muuten käytettäisiinkin minä- tai me-muotoja (Opinnäytetyössä tarkastellaan…) Myös kolmatta persoonaa voi käyttää (Opinnäytetyö tuo esiin, Tulokset havainnollistavat sitä, miten…)

Omaan laatikkoonsa laitettavat avainsanat kuvaavat opinnäytetyön sisältöä 3–4 sanalla (esim. pedagoginen dokumentointi, osallisuus, huoltajat). Apuna avainsanojen valinnassa voi käyttää erilaisia asiasanastoja. Mallia avainsanoihin voi katsoa aiemmista opinnäytetöistä. Pulmallisissa tilanteissa apua avainsanojen pohdintaan saa myös kirjastosta.

HUOM. Metropolian hyvinvointialojen opiskelijoiden kannattaa tilata itselleen Hyvinvointialojen opinnäytetyön työtila Moodlesta. Sieltä löytyvät hyvät vinkit ja pohjat opparin tekoon.

Lähteet:
Jamk.fi. Opinnäytetyön raportointi.

Kielijelppi. Jelppiä akateemiseen viestintään.

 

Opinnäytetyön aihe

Mistä aihe opinnäytetyöhön?

Kuva: EK
Kuva: EK

Opinnäytetyön aiheen pitää olla sellainen, että sitä on ylipäätään mahdollista tutkia: aineisto on helposti saatavilla ja sitä voi analysoida. Joskus tutkijat törmäävät aineiston keräämisen hankaluuteen. Miten tutkia keskustelun etenemistä esimerkiksi konfliktitilanteessa, jos
autenttista aineistoa riidoista ei ole saatavilla? Jos huomaat heti työn alkuvaiheessa, että aineiston kerääminen tulee olemaan äärimmäisen haastavaa, vaihda aihetta!

Opinnäytetyö etenee parhaiten, kun olet kiinnostunut siitä, mitä teet. Pohdi mahdollista opinnäytetyön aihetta heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien: tee muistiinpanoja kiinnostavista ilmiöistä, tartu opettajien puolihuolimattomiin heittoihin luennoilla (”tässä olis muuten hyvä opinnäytetyön aihe jollekulle”), pidä silmäsi ja korvasi auki työharjoitteluissa ja mieti, mikä kaipaisi kehittämistä. Opinnäytetyövaiheen lähestyessä voit palata tähän
ideavihkoosi ja jaella kiinnostavia aiheita muillekin. Ennen oman opinnäytetyön aloittamista kannattaa vilkaista myös valmiita opinnäytetöitä https://publications.theseus.fi/. Usein opinnäytetöiden lopussa tekijät kertovat, mitä vielä jäi tutkimatta ja mistä olisi kiinnostavaa saada lisätietoa. Ihannetilanteessa voit jatkaa siitä, mihin joku muu on päässyt. (Tätä kutsutaan myös tiedon kumuloitumiseksi.)

Metropoliassa opinnäytetyöt ovat vahvasti soveltavia ja ”työelämäläheisiä”. Työt voivat olla teoreettisia tai empiirisiä ”tutkimus-, kehittämis- tai suunnittelutehtäviä”. Joskus työt tehdään toimeksiantona, ns. tilaustyönä. Tällöin työn rajauksesta, tavoitteista ja aineistosta keskustellaan yhdessä työelämän edustajien ja opinnäytetyön ohjaajien kanssa. Myös tilatuissa opinnäytetöissä pitää muistaa osoittaa aiheen yhteys aiempiin oman alan tutkimuksiin.

Esimerkki 1. Saat tehtäväksesi jonkin oman alasi yrityksen nettisivujen suunnittelun ja toteutuksen. Opinnäytetyöksi nettisivut kelpaavat vasta, kun osaat perustella ratkaisusi aiempaan tutkimukseen ja teoriaan nojaten. Upeiden sivujen lisäksi sinun on siis kirjoitettava perinteistä tutkimuksen kaavaa noudattava raportointiosuus, jossa perustelet erilaiset valintasi, sivujen sisällön ja tavoitteet yms. uskottavasti teoriakirjallisuuden avulla.

Joskus minulta kysytään, pitääkö aihetta vaihtaa, jos työn edetessä huomaakin, että samasta aiheesta on jo tehty opinnäytetyö. Usein riittää, että vaihdatte näkökulmaa, rajaatte työtänne tai teette oman työnne paremmin.

Esimerkki 2. Haluat tutkia, miten lapset viihtyvät päiväkodissa, kun ryhmät ovat suuria ja hoitajia vähän. Marssit yhteistyöpäiväkotiin ja haastattelet lapsia. Litteroituasi haastattelut huomaat, että vuonna X on paikassa Y tutkittu, miten lapset viihtyvät päiväkodissa – ja työssä on käytetty vieläpä samaa menetelmää ja lähes samoja kysymyksiä! Ei hätää. Tästä on sinulle vain hyötyä: nyt voit verrata omaa työtäsi aiemmin tehtyyn työhön ja pohtia sitä, miten tulokset eroavat toisistaan, mitä samaa niissä on ja mistä mahdolliset erot johtuvat.