Asiatyyli, kielenhuolto, Kielikuraattori, Kirjoittaminen, Opinnäytetyön kirjoittaminen

Kymmenen käskyä opinnäytetyön viimeistelijälle

EveliinaKorpela_2018_opinna-ytetyo-01

Opinnäytetyön viimeistely jää monilta opiskelijoilta viime hetken kiireessä tekemättä. Jätä kuitenkin voimia tähän loppukiriin, sillä huolellinen viimeistely voi nostaa opinnäytetyön arvosanaa. Parhaiten viimeistely onnistuu, kun asennoidut tämän kirjoitusvaiheen olemassaoloon jo etukäteen: jätä viimeistelylle aikaa 1–2 viikkoa. Kun viimeistely on osa kirjoitusprosessia, se ei tunnu ylimääräiseltä työltä tilanteessa, jossa ”oppari on jo valmis”, vaan tärkeältä vaiheelta, jossa viilaat opparisi iskuun. Ennen viimeistelyvaihetta anna opinnäytetyön hautua itsekseen muutama päivä. Haudutusvaiheessa älä lue tai selaile tekstiäsi, vaan tee jotain ihan muuta. Parhaiten viimeistely onnistuu, kun olet saanut tekstiisi hieman etäisyyttä.

Kymmenen käskyä opinnäytetyön viimeistelijälle:

  1. Lue sisällysluettelo ajatuksella: näkyykö siinä opinnäytetyön punainen lanka? Pitäisikö joidenkin lukujen paikkaa vaihtaa? Ovatko otsikot keskenään symmetrisiä ja informatiivisia? Onko opinnäytetyön pääotsikko toimiva? Kertooko se ytimekkäästi siitä, mitä työssäsi käsitellään? Tarvittaessa muokkaa sisällysluetteloa niin, että lukija huomaa heti sisällysluetteloa silmäiltyään, mistä työssä on kysymys.
  2. Lue ensimmäinen luku (johdanto). Miten johdattelet lukijan aiheeseen? Vastaa johdannossa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on opinnäytetyösi hyöty työelämälle? Ketkä hyötyvät työstäsi ja sen tuloksista kaikkein eniten? Miksi juuri tästä aiheesta kannattaa tehdä opinnäytetyö? Mihin työelämässä nousseeseen haasteeseen/ongelmaan/ilmiöön opinnäytetyösi antaa vastauksia?
  3. Lue viimeinen (tai toiseksi viimeinen) pohdinta-luku. Syvennätkö pohdinnassa ajatuksia, joita esität johdannossa? Vastaa pohdinnassa seuraaviin kysymyksiin: Miten työsi tulokset leviävät? Mitä uutta tuot alalle? Miten työntekijät hyötyvät työstäsi? Millaisia muutoksia työhön tai työn tekemiseen opinnäytetyön tulosten pohjalta olisi hyvä tehdä? Miten työn tekemistä voisi kehittää opinnäytetyön tulosten pohjalta? Entä mitä kehittämishaasteita jäi vielä ratkaisematta? Miten työsi sijoittuu osaksi oman alasi tutkimusta?
  4. Lue ne luvut, joissa esittelet taustaa ja teoriaa. Teoria-luku ei saisi jäädä irralliseksi, vaan lukijalle on osoitettava, miksi tämä teoria tai nämä käsitteet ovat tärkeitä tämän opinnäytetyön kannalta. Lisää teoria-lukuun virkkeitä, joissa tuot konkreettisesti esiin sen, miksi teorian esittely on oman opinnäytetyösi aiheen kannalta tärkeää. Keskeisiä käsitteitä tässä opinnäytetyössä ovat…, sillä ne…. Määrittelen tässä opinnäytetyössä X:n Y:ksi, koska… X auttaa hahmottamaan sitä, millaisia…
  5. Arvioi kriittisesti lähteitäsi: sisältävätkö käyttämäsi lähteet akateemista, luotettavaa ja analyyttistä tutkimusta vai nojaatko internetsivuihin tai tietoa yleistäviin oppikirjoihin? Riittävätkö käytetyt lähteet opinnäytetyöhön vai pitäisikö sinun lukea lisää vertaisarvioituja, tieteellisiä lähteitä (artikkeleita ja väitöskirjoja) sekä peilata omaa työtäsi niihin?
  6. Lue luvut, joissa analysoit aineistoasi ja esittelet tuloksiasi – tai monimuotoisessa opinnäytetyössä luvut, joissa arvioit opinnäytetyössä toteutettua toimintaa/tuotosta analyyttisesti. Tarkista, vastaatko omiin tutkimuskysymyksiisi tai tutkimustehtävääsi sekä peilaatko tuloksiasi ja havaintojasi aiempiin tutkimuksiin tai edellä esittämääsi teoriaan. Tuo luvuissa konkreettisesti esiin, miten tuloksesi ja havaintosi suhtautuvat aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Onko joku muu huomannut saman asian? Onko joku muu kirjoittanut samasta aiheesta? Onko joku muu tehnyt erilaisia havaintoja? Jos vaikkapa tarkastelet varhaiskasvattajien kokemuksia työstressistä ja huomaat, että lisääntynyt dokumentointivelvoite lisää heidän kokemustaan stressistä, sinun on hyvä liittää ilmiö laajempaan trendiin sosiaali- ja terveysalan tekstualisoitumisesta: Myös aiemmissa tutkimuksissa Y:stä on esitetty, että… Toisaalta muutamassa tutkimuksessa on tuotu esiin myös Y, mikä ei käynyt ilmi tässä aineistossa. Siihen tosin voi vaikuttaa se, että… Jos työsi tuloksena on toiminta tai tuotos, tarkista, että kerrot opinnäytetyössäsi siitä, miten toteuttamasi toiminta tai tuotos eroaa aiemmista. Mitä samaa tuotoksessa on kuin aiemmissakin vastaavissa sekä mitä uutta tuotoksesi antaa työntekijälle?
  7. Lue koko opparisi kannesta kanteen. Poista turha toisto. Olet luultavasti siirrellyt tekstiä luvusta toiseen, ja joskus joku kappale on saattanut jäädä tuplana kahteen eri lukuun. Katso, mitä voit vielä tiivistää ja jättää pois. HUOM. Varmista, että viittausmerkinnät ovat tekstin siirtelyjen jälkeen edelleen oikein.
  8. Jos työssäsi on taulukoita tai kuvioita, varmista, että kirjoitat tekstissä auki taulukon tai kuvion merkityksen.  Mitä uutta taulukko tai kuvio tuo? Mitä asiaa se havainnollistaa? Osoita lukijalle selkeästi, mikä taulukossa tai kuviossa on tärkeää.
  9. Tee lopuksi kielenhuolto: korjaa kirjoitus- ja lyöntivirheet, tarkista yhdyssanat, pilkut ja pisteet, vaikeat lauseenvastikkeet jne. Varmista lisäksi, että tekstiviitteet ja lähdeluettelo vastaavat toisiaan ja että ne on tehty ohjeiden mukaan.
  10. Anna tekstisi jollekulle ulkopuoliselle luettavaksi. Kysy, ymmärtääkö hän, mistä opinnäytetyössä on kysymys ja miksi se on tehty. Jos hän ei ymmärrä, aloita viimeistely uudelleen kohdasta 1.

Kun kaikki on valmista, kirjoita opinnäytetyösi tiivistelmä.

Iloa opparin viimeistelyyn!

Kielikuraattori, Kirjoittaminen, Opinnäytetyön aihe, Opinnäytetyön kirjoittaminen

Tiivistelmä kertoo opinnäytetyöstä kaiken olennaisen

EveliinaKorpela_2018_opinna-ytetyo-01

Opiskelijat ovat tänä(kin) syksynä pähkäilleet opinnäytetöiden tiivistelmien kanssa. Usein kiireessä laadittu tiivistelmä on leikattu ja liimattu suoraan opinnäytetyön tekstistä, jolloin kokonaisuus jää epäjohdonmukaiseksi. Paras tiivistelmä syntyy silloin, kun se kirjoitetaan kokonaan itsenäiseksi tekstiksi, ilman opinnäytetyön tekstin kopiointia.

Tiivistelmässä opiskelija kiteyttää opinnäytetyönsä olennaisimmat asiat 3–4 kappaleeseen. Tiivistelmä kirjoitetaan Metropoliassa tiivistelmäpohjaan, jossa on omat laatikkonsa opinnäytetyön bibliografisille tiedoille sekä opinnäytetyön avainsanoille. Varsinaiseen tiivistelmälaatikkoon mahtuu noin 2 500 merkkiä (välilyöntien kanssa). Tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi ja englanniksi. Käännöksen ei tarvitse olla sanatarkka, pääasia on, että käännöksessäkin työstä esitetään kaikki olennaiset tiedot.

Tiivistelmän tulisi toimia itsenäisenä tekstinä niin, että lukija saa tiivistelmän avulla hyvän käsityksen opinnäytetyön sisällöstä. Tiivistelmään ei laiteta kuvioita, taulukoita, erillistä lähdeluetteloa tai yksityiskohtaisia lähdeviitteitä. Tärkeimmistä taustateorioista tai tutkimuksista voi kuitenkin kertoa. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tiivistelmissä korostuu opinnäytetyön yhteys työelämään ja tulosten hyödynnettävyys työelämässä. Yleensä tiivistelmä rakentuu seuraavista kappaleista:

1) Työn tausta ja tavoite: Mihin tarpeeseen opinnäytetyö vastaa? Mitä työelämän haasteita siinä ratkaistaan? Kuka on työn tilaaja tai ketkä ovat työelämän yhteistyökumppaneita? (Ilman henkilöiden nimiä.) Mitkä ovat opinnäytetyön keskeiset käsitteet ja teoriat?
2) Työn toteutus, aineisto ja metodi: Miten työ on toteutettu? Millaisia vaiheita opinnäytetyössä on? Jos mukana on aineistoa, tiivistelmässä kerrotaan, miten aineisto on kerätty ja miten aineistoa on tarkasteltu.
3) Keskeiset tulokset tai tuotokset. Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön tuotoksena voi olla jokin työelämälle hyödyllinen materiaalipaketti (esim. ohjevihko, verkkosivusto, perehdytyskansio) tai jokin kohderyhmälle järjestetty tapahtuma (toimintapäivä, luentosarja, verkkokurssi).
4) Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset: Mitä hyötyä opinnäytetyöstä on työelämälle? Ketkä voivat hyödyntää tuloksia/tuotoksia ja miten? Miten tuloksia/tuotoksia viedään käytännön työelämään? Mitä jäi vielä tarkastelun ulkopuolelle? Mitä olisi hyvä tehdä tulevaisuudessa?

Kappaleiden pituus kertoo parhaimmillaan opinnäytetyön eri osien painoarvoista. Jos opinnäytetyö on teoriapainotteinen, taustaa ja teoriaa esittelevä kappale on pitempi kuin kehittämisehdotuksista kertova kappale. Jos taas opinnäytetyössä on tarkoitus nimenomaan kehittää jotakin uutta työelämää varten, on johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia esittelevä kappale tiivistelmän pisin.

Tutkimustuloksista kerrotaan preesensissä (Tulokset osoittavat, että varhaiskasvattajat pitävät siirtymätilanteita tärkeinä…), työvaiheista taas kerrotaan imperfektissä (Haastateltavat valittiin yhteistyöpäiväkodeista niin, että mukaan saatiin niin lastentarhanopettajia kuin lastenhoitajiakin; haastateltavista 32 % oli miehiä). Yleensä tiivistelmässä käytetään passiivia, vaikka opinnäytetyössä muuten käytettäisiinkin minä- tai me-muotoja (Opinnäytetyössä tarkastellaan…) Myös kolmatta persoonaa voi käyttää (Opinnäytetyö tuo esiin, Tulokset havainnollistavat sitä, miten…)

Omaan laatikkoonsa laitettavat avainsanat kuvaavat opinnäytetyön sisältöä 3–4 sanalla (esim. pedagoginen dokumentointi, osallisuus, huoltajat). Apuna avainsanojen valinnassa voi käyttää erilaisia asiasanastoja. Mallia avainsanoihin voi katsoa aiemmista opinnäytetöistä. Pulmallisissa tilanteissa apua avainsanojen pohdintaan saa myös kirjastosta.

HUOM. Metropolian hyvinvointialojen opiskelijoiden kannattaa tilata itselleen Hyvinvointialojen opinnäytetyön työtila Moodlesta. Sieltä löytyvät hyvät vinkit ja pohjat opparin tekoon.

Lähteet:
Jamk.fi. Opinnäytetyön raportointi.

Kielijelppi. Jelppiä akateemiseen viestintään.

 

Asiatyyli, Kirjoittaminen

Asiallinen pomo

3dman_eu_4pixabay

Kuva: 3dman_eu (pixabay.com)

Hämmästyin, kun huomasin eilen, ettei minulla ollut enää ”esimiestä”, vaan hänen tittelinsä oli muutettu esihenkilöksi. Muutos toi mieleeni vilkkaan ammattinimikekeskustelun, joka alkoi viime vuonna, kun Aamulehti ilmoitti luopuvansa sukupuolittavien ammattinimikkeiden käytöstä.

Lehti linjasi käyttävänsä esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimitystä eduskunnan puheenjohtaja ja pääluottamusmiehestä nimitystä henkilöstön edustaja. Muitakin nimityksiä lehti luetteli, esim. palomiehestä tulee pelastaja ja lautamiehestä maallikkotuomari. Lehti kuitenkin korosti, että kaikki sukupuolittuneet nimitykset eivät ole ammatteja, minkä vuoksi kaikkia niitä ei ole syytä välttää. Esimerkiksi pyykkipoika, mehumaija ja aviomies jäävät edelleen Aamulehden palstoille.

Aamulehti on oikeilla linjoilla, sillä kieli luo todellisuutta ja jäsentää maailmaamme tietynlaiseksi. Mies-loppuiset ammattinimikkeet johtavat tahtomattammekin ajatteluamme tiettyyn suuntaan. Silti uusien, sukupuoleen viittaamattomien nimikkeiden luominen tulee toteuttaa maltilla ja harkinnalla. Minun kielikorvaani ”esihenkilö” kuulostaa osoittelevalta ja epäluonnolliselta. Ainakaan toistaiseksi esihenkilö ei ole päässyt Kielitoimiston sanakirjaankaan. Mikä sitten esihenkilön tilalle? Paljon luonnollisempi ja jatkuvasti käytössä oleva titteli olisi mielestäni pomo. Pomo on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”arkinen” ilmaus, mutta kieli muuttuu. Tehdään pomosta asiallinen!

Kirjoittaminen

Miksi opiskelijan kannattaa kirjoittaa blogia?

computer-1185626_1280

Kuva: janeb13 (pixabay.com)

Monet opiskelijani ovat suhtautuneet oman blogin kirjoittamiseen epäillen. Heidän on vaikea nähdä, mitä lisäarvoa blogin pitäminen tuo ammattitaitoon ja osaamiseen. Tässä top six -lista siitä, mitä hyötyä blogista voi olla opiskelijalle. Lista pohjautuu osittain Sirkku Aron ajatuksiin Virke-lehdessä (3/2017). Lopussa on vielä linkkejä kiinnostaviin sosiaalialan blogeihin, joista voi käydä inspiroitumassa, kun pistää oman blogin pystyyn.

Blogin hyödyt sosiaalialan opiskelijalle (tai kelle tahansa):

  1. Opiskeluun tai ammattialaan liittyvän blogin avulla voi tuoda esiin osaamistaan ja persoonaansa. Some-näkyvyys voi olla hyödyksi työmarkkinoilla.
  2. Kun postaa säännöllisesti siitä, mitä kaikkea on oppinut, tekee oppimaansa näkyväksi ja osaa myös arvostaa oppimaansa eri tavoin kuin ennen.
  3. Kirjoittaminen on tehokas keino oppia: kirjoittaessa jäsentää ajatuksiaan sekä yhdistelee ja suhteuttaa asioita toisiinsa uudella tavalla. Opinnoissa tehdään usein laajoja projekteja, joihin liittyvät blogipostaukset (keskusteluineen) voivat viedä oppimisen uudelle tasolle.
  4. Parhaimmillaan blogi herättää keskustelua ja ajatuksia, kokoaa yhteen uutta tietoa ja nostaa esiin pinnalla olevia tärkeitä teemoja. Erityisen hyödyllinen blogi voi olla siinä vaiheessa, kun työstää opinnäytetyötä: blogin kautta voi saada yhteistyökumppanin, opinnäytetyön aiheen sekä ideoita työhön.
  5. Blogista on hyötyä työnhaussa, sillä blogiosoite on helppo liittää CV:hen. Työhaastattelussa voi sitten laajentaa keskustelua niihin teemoihin, joista kirjoittaa blogissaan.
  6. Blogin avulla voi verkostoitua, mikä on aina hyvä juttu (vrt. kohdat 1 ja 5).

Kaiken tämän lisäksi blogipostaaminen kehittää kirjoittamisen taitoja – ja kirjoittamiselta ei sosiaalialan töissä voi välttyä.

Sosiaalialan blogeja:
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Lastensuojelija
Sosiaalinen tekijä
Talentian blogikirjoituksia
Sosiaalitarkkailija
Uuninpankkopoika Saku Timonen
Arto O. Salosen blogi