Asiatyyli, kielenhuolto, Kielikuraattori, Kirjoittaminen, Opinnäytetyön kirjoittaminen

Kymmenen käskyä opinnäytetyön viimeistelijälle

EveliinaKorpela_2018_opinna-ytetyo-01

Opinnäytetyön viimeistely jää monilta opiskelijoilta viime hetken kiireessä tekemättä. Jätä kuitenkin voimia tähän loppukiriin, sillä huolellinen viimeistely voi nostaa opinnäytetyön arvosanaa. Parhaiten viimeistely onnistuu, kun asennoidut tämän kirjoitusvaiheen olemassaoloon jo etukäteen: jätä viimeistelylle aikaa 1–2 viikkoa. Kun viimeistely on osa kirjoitusprosessia, se ei tunnu ylimääräiseltä työltä tilanteessa, jossa ”oppari on jo valmis”, vaan tärkeältä vaiheelta, jossa viilaat opparisi iskuun. Ennen viimeistelyvaihetta anna opinnäytetyön hautua itsekseen muutama päivä. Haudutusvaiheessa älä lue tai selaile tekstiäsi, vaan tee jotain ihan muuta. Parhaiten viimeistely onnistuu, kun olet saanut tekstiisi hieman etäisyyttä.

Kymmenen käskyä opinnäytetyön viimeistelijälle:

  1. Lue sisällysluettelo ajatuksella: näkyykö siinä opinnäytetyön punainen lanka? Pitäisikö joidenkin lukujen paikkaa vaihtaa? Ovatko otsikot keskenään symmetrisiä ja informatiivisia? Onko opinnäytetyön pääotsikko toimiva? Kertooko se ytimekkäästi siitä, mitä työssäsi käsitellään? Tarvittaessa muokkaa sisällysluetteloa niin, että lukija huomaa heti sisällysluetteloa silmäiltyään, mistä työssä on kysymys.
  2. Lue ensimmäinen luku (johdanto). Miten johdattelet lukijan aiheeseen? Vastaa johdannossa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on opinnäytetyösi hyöty työelämälle? Ketkä hyötyvät työstäsi ja sen tuloksista kaikkein eniten? Miksi juuri tästä aiheesta kannattaa tehdä opinnäytetyö? Mihin työelämässä nousseeseen haasteeseen/ongelmaan/ilmiöön opinnäytetyösi antaa vastauksia?
  3. Lue viimeinen (tai toiseksi viimeinen) pohdinta-luku. Syvennätkö pohdinnassa ajatuksia, joita esität johdannossa? Vastaa pohdinnassa seuraaviin kysymyksiin: Miten työsi tulokset leviävät? Mitä uutta tuot alalle? Miten työntekijät hyötyvät työstäsi? Millaisia muutoksia työhön tai työn tekemiseen opinnäytetyön tulosten pohjalta olisi hyvä tehdä? Miten työn tekemistä voisi kehittää opinnäytetyön tulosten pohjalta? Entä mitä kehittämishaasteita jäi vielä ratkaisematta? Miten työsi sijoittuu osaksi oman alasi tutkimusta?
  4. Lue ne luvut, joissa esittelet taustaa ja teoriaa. Teoria-luku ei saisi jäädä irralliseksi, vaan lukijalle on osoitettava, miksi tämä teoria tai nämä käsitteet ovat tärkeitä tämän opinnäytetyön kannalta. Lisää teoria-lukuun virkkeitä, joissa tuot konkreettisesti esiin sen, miksi teorian esittely on oman opinnäytetyösi aiheen kannalta tärkeää. Keskeisiä käsitteitä tässä opinnäytetyössä ovat…, sillä ne…. Määrittelen tässä opinnäytetyössä X:n Y:ksi, koska… X auttaa hahmottamaan sitä, millaisia…
  5. Arvioi kriittisesti lähteitäsi: sisältävätkö käyttämäsi lähteet akateemista, luotettavaa ja analyyttistä tutkimusta vai nojaatko internetsivuihin tai tietoa yleistäviin oppikirjoihin? Riittävätkö käytetyt lähteet opinnäytetyöhön vai pitäisikö sinun lukea lisää vertaisarvioituja, tieteellisiä lähteitä (artikkeleita ja väitöskirjoja) sekä peilata omaa työtäsi niihin?
  6. Lue luvut, joissa analysoit aineistoasi ja esittelet tuloksiasi – tai monimuotoisessa opinnäytetyössä luvut, joissa arvioit opinnäytetyössä toteutettua toimintaa/tuotosta analyyttisesti. Tarkista, vastaatko omiin tutkimuskysymyksiisi tai tutkimustehtävääsi sekä peilaatko tuloksiasi ja havaintojasi aiempiin tutkimuksiin tai edellä esittämääsi teoriaan. Tuo luvuissa konkreettisesti esiin, miten tuloksesi ja havaintosi suhtautuvat aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Onko joku muu huomannut saman asian? Onko joku muu kirjoittanut samasta aiheesta? Onko joku muu tehnyt erilaisia havaintoja? Jos vaikkapa tarkastelet varhaiskasvattajien kokemuksia työstressistä ja huomaat, että lisääntynyt dokumentointivelvoite lisää heidän kokemustaan stressistä, sinun on hyvä liittää ilmiö laajempaan trendiin sosiaali- ja terveysalan tekstualisoitumisesta: Myös aiemmissa tutkimuksissa Y:stä on esitetty, että… Toisaalta muutamassa tutkimuksessa on tuotu esiin myös Y, mikä ei käynyt ilmi tässä aineistossa. Siihen tosin voi vaikuttaa se, että… Jos työsi tuloksena on toiminta tai tuotos, tarkista, että kerrot opinnäytetyössäsi siitä, miten toteuttamasi toiminta tai tuotos eroaa aiemmista. Mitä samaa tuotoksessa on kuin aiemmissakin vastaavissa sekä mitä uutta tuotoksesi antaa työntekijälle?
  7. Lue koko opparisi kannesta kanteen. Poista turha toisto. Olet luultavasti siirrellyt tekstiä luvusta toiseen, ja joskus joku kappale on saattanut jäädä tuplana kahteen eri lukuun. Katso, mitä voit vielä tiivistää ja jättää pois. HUOM. Varmista, että viittausmerkinnät ovat tekstin siirtelyjen jälkeen edelleen oikein.
  8. Jos työssäsi on taulukoita tai kuvioita, varmista, että kirjoitat tekstissä auki taulukon tai kuvion merkityksen.  Mitä uutta taulukko tai kuvio tuo? Mitä asiaa se havainnollistaa? Osoita lukijalle selkeästi, mikä taulukossa tai kuviossa on tärkeää.
  9. Tee lopuksi kielenhuolto: korjaa kirjoitus- ja lyöntivirheet, tarkista yhdyssanat, pilkut ja pisteet, vaikeat lauseenvastikkeet jne. Varmista lisäksi, että tekstiviitteet ja lähdeluettelo vastaavat toisiaan ja että ne on tehty ohjeiden mukaan.
  10. Anna tekstisi jollekulle ulkopuoliselle luettavaksi. Kysy, ymmärtääkö hän, mistä opinnäytetyössä on kysymys ja miksi se on tehty. Jos hän ei ymmärrä, aloita viimeistely uudelleen kohdasta 1.

Kun kaikki on valmista, kirjoita opinnäytetyösi tiivistelmä.

Iloa opparin viimeistelyyn!

Asiatyyli, Lähteet, Viitetekniikka

Voiko ajatuksia varastaa?

3dman_eu_pixabay

Kuva: 3dman_eu (pixabay.com)

Saarnaan opiskelijoilleni säännöllisesti plagioinnin vääryydestä. Plagiointi nousi pinnalle jälleen kerran, kun perussuomalaisten varapuheenjohtajan ja kansanedustajan Laura Huhtasaaren pro gradu -työn plagioinnin laajuus paljastui. Aiheesta kirjoitti mm. Yle Uutiset 27.8.2018.

Plagioinnilla tarkoitetaan tieteellistä varkautta eli sitä, että kirjoittaja esittää muiden tekstejä ja ajatuksia ominaan, ilman asianmukaista viittausta alkuperäiseen lähteeseen. Käytännössä plagiointi on helppoa, sillä netti on pullollaan mainioita tutkimuksia, opinnäytetöitä, blogipostauksia, ammattilehtiartikkeleita ja oppimistehtäviä, joita on helppo kopioida omaan käyttöön. Oppimistehtävät sisältävät usein paljon muiden ajatusten referointia, mutta plagiointi eroaa asianmukaisesta referoinnista siinä, että plagioinnissa alkuperäinen lähde jätetään mainitsematta. Jos opiskelija siis referoi muita tutkimuksia, mutta pitää koko ajan lukijan kärryillä siitä, mikä on muualta lainattua ja mikä on hänen omaa ajatteluaan, kyse ei ole plagioinnista.

Plagioinnista on monenlaista haittaa: Jos opiskelija plagioi oppimistehtävänsä, hän ei kehitä ajatteluaan tai kirjoitustaitojaan. Jos tutkija plagioi tutkimuksensa, hän ei toimi reilusti, vaan varastaa toisilta tiedeyhteisön jäseniltä näiden työtä, ajatuksia, aikaa ja vaivaa. Syvällisempää pohdintaa plagioinnin haitoista ja Huhtasaaren tapauksesta voi lukea Tuomas Aivelon blogipostauksesta.

Erityisen hämmentävää Huhtasaaren tapauksessa on, että Jyväskylän yliopiston selvityksessä kävi ilmi, että Huhtasaaren työn pohdintaluvusta peräti 80 prosenttia on kopioitu muilta. Pohdintaluku on luku, jossa tekijän oman äänen, omien perusteltujen näkemysten ja omien kannanottojen pitäisi tulla näkyviin. Pohdinnassa tekijä suhteuttaa työtään aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, pohtii tutkimuksensa merkityksellisyyttä työelämän ja tiedeyhteisön kannalta, arvioi tutkimuksensa luotettavuutta ja esittelee esiinnousseita jatkotutkimusaiheita. Miten tällaisia ajatuksia edes voi varastaa muilta? Jamkin opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan ”pohdinta osoittaa tekijänsä kypsyneisyyden tai sen puutteen, ja siksi omaa pohdiskeluaan aiheesta on hyvä kirjata muistiin koko työskentelyprosessin ajan ja koota pohdintaluku riittävän ajoissa.” Millaista kypsyyttä osoittaa pohdintaluku, jossa 80 % pohdinnasta on kopioitu muilta?

Toinen hämmentävä seikka on, että Ylen uutisten mukaan Huhtasaari ”syyttää yliopistoa tekijänoikeuksiensa rikkomisesta, ja väittää yliopiston levittäneen hänen graduaan pdf-tiedostona ja syöttämällä työn plagiaatintunnistusohjelmaan ilman hänen lupaansa.” En ole lukenut Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä, mutta Metropolian tutkintosäännössä todetaan, että ”opinnäytetyö on aina julkinen asiakirja ja opinnäytetyöstä annettu kirjallinen arvio on julkinen.” Lisäksi Metropoliassa vaaditaan, että ennen opinnäytetyön palauttamista opiskelijan on itse tarkastettava opinnäytetyönsä Turnitin-tietokannassa. Turnitin on sähköinen plagioinnin tunnistusjärjestelmä, jota käytetään monissa korkeakouluissa ehkäisemään tahallista tai tahatonta plagiointia. Valitettavasti plagioinnin tunnistusjärjestelmät eivät olleet vielä näin kehittyneitä vuonna 2003, kun Huhtasaari teki gradunsa. Metropoliassa ei tulisi kuuloonkaan, että opiskelija kieltäytyisi plagiaatintunnistusohjelman käytöstä – vaikka olisikin kansanedustaja.

 

Palautteen antaminen

Oppiminen ei ole mukavaa

Kuva: BlueOlive (pixabay.com)
Kuva: BlueOlive (pixabay.com)

Koulussamme kerätään säännöllisesti opiskelijapalautetta. Jokaisen opintojakson jälkeen aukeaa sähköinen kysely, jonne opiskelijat saavat mennä antamaan anonyymia palautetta. Palaute näkyy opintojakson opettajan lisäksi myös esimiehille.  Viime kuussa Hesarissa julkaistu Olli-Pekka Moision ja Sara Heinämaan artikkeli opiskelijan kehnoista taidoista arvioida opetuksen laatua antoi runsaasti ajattelemisen aihetta, etenkin kun olin itse saanut kirjavaa palautetta muutamasta vasta päättyneestä opintojaksosta. Moisio ja Heinämaa viittaavat tutkimuksiin, joiden mukaan opiskelijat antavat kurssista ja opettajasta hyvää palautetta silloin, kun oppivat vähiten tai saavat hyvän arvosanan. Näin käy, sillä opiskelijat eivät ymmärrä, mikä saa heidät oppimaan.

Onnistumiseen ei riitä vain lahjakkuus, vaan tarvitaan sinnikästä työskentelyä, paljon tylsiäkin harjoituksia ja myös sellaisia kokeiluja, jotka voivat mennä pieleen. Vain lahjakkuudellaan ratsastavat opiskelijat eivät opi. Artikkelin mukaan ”opettajien tehtävänä on kannustaa opiskelijoita sellaisiinkin suorituksiin, joita nämä pitävät turhina, tarkoituksettomina ja jopa vastenmielisinä.” (Ainakin suomen kielen tunnilla, jonka aiheena ovat ”infinitiivit ja partisiipit”, tämä onnistuu vaivatta!)

Hoi opiskelijat! Miettikää näitä tutkimustuloksia, kun seuraavan kerran täytätte sähköistä palautelomaketta ja olette juuri ruksaamassa vaihtoehtoa ”täysin eri mieltä”, kun arvioitte väitettä: ”Opintojakso muodosti oppimista edistävän kokonaisuuden”.