Kafkamainen kysely

ICNAGIOLEO_tytto_opiskelee

Kuva. ICNAGIOLEO (freeimages.com)

Kotikaupungissani harkitaan parhaillaan kuntaliitosta. Eräs blogini lukija kannusti myös Kielikuraattoria vastaamaan kuntaliitosta varten tehtävään asukaskyselyyn, sillä virkakielimäisyydessään ja absurdiudessaan se on jälleen yksi esimerkki siitä, miten käy, kun kyselyjä laaditaan jostain muusta kuin vastaajan näkökulmasta.

Kyselyn tiedotteessa kuntalaisia ohjeistetaan seuraavasti:
”Kysely koostuu väittämistä, jotka pohjautuvat palveluja koskeviin raportteihin sekä valmisteilla olevaan yhdistymissopimukseen. Kuntalaisilta pyydetään näkemystä, miten he arvioivat väittämien toteutuvan tulevaisuudessa.”
Tämä on jo melko haastavaa. Tulossa ei siis ole yhtään mitä mieltä olet siitä, että… tai mikä sinua eniten arveluttaa, jos… -tyyppisiä mielipidekysymyksiä, vaan aitoja väittämiä, joihin pitäisi osata ottaa kantaa ilman, että on päässyt itse ensin lukemaan niitä raportteja, joihin väitteet perustuvat. Hankalaa on sekin, että kaikkiin väittämiin pitää osata valita jokin vaihtoehdoista täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä. Mihinkään ei voi vastata en osaa sanoa – vaikka luulisin, että aika moni vastaajista joutuisi rehellisyyden nimissä ruksaamaan juuri tuon kohdan.

Kyselyn tarkoituksena on tiedottaa valtuutettuja kuntalaisten mielipiteistä. Se vain on kummallista, että yksikään väittämä ei ole sellainen, jossa kartoitettaisiin ihmisten pelkoja ja huolia tai kyseltäisiin tavallisen kuntalaisen odotuksista. Kaikkia kyselyn väitteitä yhdistää yltiöpositiivisuus. Mistään negatiivisesta väitteestä en pääse olemaan samaa tai eri mieltä, vaan kaikki näkemykseni pitää suhteuttaa tuohon positiiviseen muutosuskoon, jonka turvin kuntaliitos lisää kustannustehokkuutta, vahvistaa elinvoimaisuutta, parantaa palveluiden laatua, kunnan vetovoimaisuutta ja imagoa, ja tuo kaikki palvelut yhtä lähelle kaikkia kuntalaisia – vaikka kunnan pinta-ala yli kolminkertaistuisi.

Vastaamista vaikeuttaa se, että jotkut väittämät ovat liian epämääräisiä, esim. ”uuden kaupungin palveluiden laatu paranee”, tai niin kapulakielisiä, että niitä on vaikea ymmärtää edes kyselyn antaman selityksen kanssa, esim. ”Uuden kaupungin työpaikkaomavaraisuus lisääntyy. Tämä tarkoittaa uuden kaupungin työssäkäyvän väestön osuutta sen työpaikoista.” ”Työpaikkaomavaraisuuden” lisäksi kyselystä löytyy muitakin ilmauksia, jotka tuskin kuuluvat tavallisen kuntalaisen aktiiviseen sanavarastoon, esim. ”samansisältöinen palveluvalikoima”.

Kaikkein paras laatikko on viimeisenä oleva vapaille kommenteille varattu laatikko. Jaksan vastata siihenkin, mutta vähän pessimistisenä, sillä 14 yltiöpositiivisen väittämän jälkeen olen jo valmiiksi ”jokseenkin eri mieltä” kyselyn kanssa kaikesta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s