Hesariin ei ole luottamista

Kuva: EK

Kuva: EK

Tasaisin väliajoin opiskelijani kysyvät, kehen oikein pitäisi viitata, jos viitataan professorin haastatteluun vaikkapa Helsingin Sanomissa: professoriin vai jutun kirjoittaneeseen toimittajaan? Vastaus on toimittajaan eli jutun kirjoittajaan. Syy on tämä: toimittaja on voinut ymmärtää professorin ajatukset väärin, toimittaja on valikoinut, mitä asioita ottaa lehtijuttuun ja hän on päättänyt, mitä asioita painottaa ja miten. Jutussa ei siis välttämättä näy tutkijan oma näkemys, vaan toimittajan (joskus väärä) tulkinta. Tämän väärinymmäryksen mahdollisuuden ­-  ja kaupallisen lehden intressien – takia en koskaan suosittele sanomalehtijutun käyttöä oppimistehtävän tai opinnäytetyön lähteenä. Lehtijutusta voi kuitenkin olla hyötyä opinnäytetyötään tekevälle opiskelijalle: jos esimerkiksi sattuu lukemaan kiinnostavan haastattelun jostakusta tutkijasta, voi haastattelun avulla löytää kiinnostavia tieteellisiä julkaisuja, jotka taas sopivat hyvin opinnäytetyön lähteeksi.

Luotettavia lähteitä ovat siis esimerkiksi väitöskirjat ja sellaiset tieteelliset artikkelit, jotka on julkaistu lehdessä, joka käyttää vertaisarviointia eli referee-käytäntöä. Siinä lehden toimitus ja toimituksen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat jokaisen artikkelin ennen julkaisua. Näin pidetään yllä artikkeleiden luotettavuutta ja hyvää tieteellistä tasoa. Suomessa julkaistavien tieteellisten lehtien luotettavuudesta huolehtii esimerkiksi Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), joka myöntää lehdelle vertaisarvioitu-tunnuksen ja ylläpitää listaa suomalaisista tieteellisistä verkkolehdistä.

Myös kustantajan nimi kertoo paljon kirjan luotettavuudesta. Suomessa omat kustantajasuosikkini Vastapaino, SKS ja Gaudeamus käyttävät referee-käytäntöä monissa julkaisuissaan.

Lehtijutun ja tutkimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä voi testata vaikkapa lukemalla ensin Hesarin mainion graduun pohjautuvan jutun Vihapuhe väittää vailla epäilyä (HS 30.1.2015) ja vertaamalla sitä sitten Elina Vitikan vieläkin mainiompaan suomen kielen pro gradu -työhön.

Mainokset

2 thoughts on “Hesariin ei ole luottamista

    1. eveliinakorpela2014 Kirjoittaja

      Kiitos hyvästä kysymyksestäsi! Asiantuntijan kirjoittamaa mielipidekirjoitusta saa käyttää ammattikorkeakoulun oppimistehtävissä lähteenä, mutta luotettava lähde sekään EI ole, vaan sen kanssa on oltava vähintään yhtä tarkkana kuin sanomalehtijutunkin kanssa. Mielipidekirjoitus on aina yksinkertaistettua ja tiivistettyä – joskus myös tarkoituksella provosoivaa – tekstiä. Jotain on jätetty pois, jotain on korostettu, ja asiat esitetään kirjoittajan omasta näkökulmasta. Lisäksi mielipidekirjoitus voi olla toimituksen otsikoima ja lyhentämä (joskus myös muokkaama!), joten kannustan aina etsimään tutkimusartikkelin mielipidekirjoituksenkin taustalta!

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s